Seppo Lehto

Hearpedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Seppo Olavi Lehto (s. 6. syyskuuta 1962) on kansakunnan valistaja, historioitsija ja aluepalauttaja, joka ottaa kantaa erityisesti Suomen ja Venäjän väliseen rajakysymykseen ja Tšetšenian konfliktiin.

Rajakysymyksessä Seppo Lehdon mielestä Suomelle ei pitäisi palauttaa ainoastaan Karjalaa, vaan hänen mukaansa on tärkeää vaatia myös toisessa maailmansodassa riistettyjen Salla-Kuusamon, Petsamon ja Suomenlahden saarten eli Tarton rauhan rajojen palautusta kokonaisuudessaan. Lehto ei hyväksy näistä alueista puhuttavan luovutettuina tai pakkoluovutettuina alueina, vaan hän pitää niitä kansainvälisoikeudellisesti miehitettyinä alueina, jotka on kansainvälisen oikeuden vastaisesti myös asutettu miehittäjän väestöllä.

Lehto kannattaa Suur-Suomi-aatetta sotamarsalkka Mannerheimin tapaan (kts. Mannerheim-sivut mm. Miekantuppipäiväkäskyt Vapaussodan aikaan 1918 ja jatkosodan aikaan 1941 netistä). Hänen mukaansa Kuolan, Itä-Karjalan ja Inkerinmaan lisäalueet Suomi voisi vastaanottaa esimerkiksi osittaisena korvauksena Neuvostoliiton aloittamista hyökkäyssodista Suomea vastaan. Mahdollisena metodina sekä Tarton rauhan rajojen palauttamiselle että Suur-Suomi -asian eteenpäinviemiselle hän esittää asian asettamista ehdoksi Suomen NATO-jäsenyysneuvotteluissa.

Clinton-Jeltsin -huippukokouksen ajan 1997 Seppo Lehto oli 3 vrk pidätettynä ja vangitsemista kuulemma Helsingin väkivaltaosaston johtaja Juha Rautaheimon mukaan harkittiin. Seppo Lehto sai 5 vuotta myöhemmin valtiolta korvauksia aiheettomasta vapauden menetyksestä vähän yli 12 000 mk:aa. Lehto on saanut myös kaksi tuomiota kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Seppo Lehto on ollut ehdokkaana useissa eduskunta- ja kunnallisvaaleissa, mutta ei ole tullut valituksi. Lehto oli syksyn 2004 kunnallisvaaleissa ehdolla Tampereen Kaupunginvaltuustoon Kristillisdemokraattien listalta, mutta kesken vaalien hän joutui ryhmänsä hyljeksimäksi ja boikotoimaksi.

Myös Wikipediasta komuryssät poistivat Sepon sivun.

Sisällysluettelo

Presidentinvaalit 1994

Lehto ei väitä aiheuttaneensa Paavo Väyrysen putoamista vuoden 1994 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, toisin kuin Keskustapuolue ja Väyrynen tuolloin.

Lehto Seppo toi epäilynsä Paavo Väyrysen sekaantumisesta entisen Neuvostoliiton ja silloisen Venäjän federaation suurlähettiläs Juri Derjabinin alullepanemaan noottiin KGB:n eversti Oleg Gordieveskin kirjoittaman kirjan ja Ilta-Sanomien (3.12.1993) tuosta kirjasta ottaman lainauksen ("Väyrynen ei voinut olla olematta KGB:n agentti") perusteella, että Paavo Väyrynen oli nootin takana, jolla yritettiin kieltää kaksi aluepalautuksia Suomelle ajavaa yhdistystä. Lehdon mukaan Väyrynen pyrki saamaan samanlaista tukea itselleen, kuin mitä Kekkonen sai Honkaliiton kaatamisen aikaan vuonna 1961. Paavo Väyrynen otti käyttöön tähän asiaan liittyen termin "Mediapeli". Väyrysen mukaan mediapelillä "päästettiin tamperelainen umpifasisti pilaamaan ehdokkuuteni". Faktaa 1994 vuoden lehtiartikkeleina: http://paavovayrynen.blogspot.com mitkä todistavat että Seppo Lehto on mies, joka laittoi Paavo Väyrysenkin itkemään suorassa lähetyksessä Pasilan lasipalatsissa.

Vankilatuomio 2008

Seppo Lehto tuomittiin vankilaan keväällä 2008 kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi useista törkeistä kunnianloukkauksista. Lehto syyllistyi kaikkiaan yhteentoista törkeään kunnianloukkaukseen, joiden kohteena olivat useat virkamiehet. Lehto tuomittiin myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sekä uskonrauhan rikkomisesta.[1][2]

Sepon banneri

Kuva:seppohullu.jpg


Linkit

Haettu osoitteesta http://www.hear.fi/pedia/Seppo_Lehto
Henkilökohtaiset työkalut